Otsikko on ehkä hieman hassu, jos miettii sitä mitä kerron ensimmäisenä. Viime viikolla päivät olivat todella pitkiä ja hieman eritavalla rankkoja, kun olin vetovastuussa aivan kaikesta yksin. Yleensä minun ei tarvitse tehdä joka päivä päivällistä saatika omaa iltapalaani, enkä muista koska olisin oikeasti käynyt ruokaostoksilla yksin, ellen ihan vain yksin kaupassakäymisen riemusta.
Viikko alkoi kuten aina, heräsin lasten kanssa ja vein Elpun päiväkotiin. Kotiin tullessa ihmettelin miksi auto on pihassa ja kotiin tullessa kuulin, että perheessämme on mahatautipotilas. Ehkäpä sitä taas osaa arvostaa pienintäkin apua mitä arjessa saan puoliskoltani, nyt kun hän on takaisin elävien kirjoissa. Ja onnenksi kukaan muu ei sairastunut.
Tiistaina parasta oli kun aamulla kuulin päiväkodin pihalla, että on melkein 20 astetta pakkasta, ja olin vahingossa pukenut juurisopivasti ylimääräisiä ulkoilukerroksia, ettei se haitannut mitään! Olin myös ahkera ja siivosin lasten huoneen ja vaatehuoneen, tosin se siisteys oli historiaa jo seuraavana päivänä.
Keskiviikkona parasta oli aamupäivän ulkoilut ja lasten kanssa kaupassa käynti. Joskin tuo kauppareissu päättyi kantaen kiukkuista poikaa kainalossa. Kauppareissulla hauskinta oli kun Elpu kertoi innoissaan nähneensä kaupassa tuttuja.
Torstaina oli märkää. Alkuviikkon pakkaspäivät vaihtuivat plussakeliin ja kurahousuihin. Juuri keskiviikkona totesin Elpua hakiessani, että pitääkin muistaa tuoda hänen uudet kuravaatteet päiväkotiin ja nappasin sieltä pienet mukaani. No eipä tarvinnut pitkään muistella, kun torstaina vedin hänelle kurakamppeet aamulla toppavaatteiden päälle. Parastahan torstaina oli tietenkin kotimatkalla lätäköissä leikkiminen.
Perjantaina oli mus1kari päivä ja muskarin jälkeen hain lasten kanssa take away kebabit. Mutta se ei ollut parasta. Vaan parasta oli se, kun ravintoloitsija itse aukoi minulle ja lapsille ovet ravintolaan mennessä, ja kantoi Jekun vielä autoonkin, kun minulla oli pussissa 3 annoslaatikkoa ja Elpu repun päässä. Ai mutta tätäkin parempaa oli onnistunut taskuparkkiin perutuus! Oli niin täydellinen parkkeeraus, että jälkeen päin harmitti, etten ottanut siitä heti kuvaa.
Viikonloppua vietettiin kotona ihan rauhassa. Sunnuntaina oltiin kirkossa taas jo tosi ajoissa! Tästähän uhkaa tulla jo tapa. Iltapäivällä kotiopettajat kävivät, ennen kuin kävin äänestämässä. Ja toivat tullessaan appelsiineja ja minttusuklaabrowniesseja. Se oli ainakin makeinta viikonlopussa! Enkä olisi arvannut miten innoissaan meidän lapset olisivat appelsiineista.
Tämä siis viikolla 22.-28.1.2018
Lähetä kommentti
Ihana yllätys, kiitos kommentista !